Kaikista parhaiten käsitöihin saan ideoita matkoilta, niin läheltä kuin kaukaakin. En matkustele ihan kauheasti, mutta silloin kun niin tapahtuu niin otan siitä kaiken ilon irti. Tällä kertaa olin Lapissa, kävin siellä ensimmäistä kertaa ja kokemus oli juuri sellainen kuin sen toivoinkin olevan. Vietin pääsiäiseni Kittilä-Levi alueella seurakuntaporukan kanssa.
Levin alppikylässä löysi itsensä aina matkamuistomyymälän vierestä. Pienistä puodeista löysi aina mitä mahtavampia kippoja, avaimenperiä ja hattuja, joista suurin osa oli tehty käsin Lapissa. Niiden lisäksi muita taidonnäytteitä oli esillä mm. kahviloissa ja hotellirakennuksissa. Kaikista hienoin löytöni oli erään rakennuksen aulassa, jossa sijaitsi modernit, hieman erilaiset sohvat. Sohvien istuinosa oli valkoista nahkaa ja selkänoja vanhaa kelopuuta. Tyylin viimeisteli aivan upean näköiset huovutetut kivityynyt. Tyynyt näyttivät niin aidoilta, että saivat minut kysymään "Miksi noilla sohvilla on kiviä?" Olin joskus nähnyt kivityynyistä kuvia, mutta niiden livenä näkeminen hämmästytti minua kunnolla. Tyynyt ovatkin erittäin hyvä kuvaus lukiodiplomin tavoitteestani. Haluan asusteeni näyttävän yhtä paljon molekyyligastronomiakokeilujen lopputulokselta kuin tyynyt näyttivät kiviltä.Tavoite on hankalasti tavoiteltavissa kun on kyse huovutuksesta, mutta parhaansa pitää yrittää.
Matkamuistoina ensimmäiseltä, mutta ei viimeiseltä Lapin reissultani, sain esineiden lisäksi paljon ideoita ja uusia kavereita. Voin siis ihan kaikille suositella kauniin käsityökultuurin etsimistä vaikka hiihtoreissulla. Aina ei tarvitse lähteä edes etsimään, vaan pärjää ihan hyvin tutkailemalla tarkkaan kahviloiden ja hotellien seiniä. Lopuksi voin vain todeta, että lappalaisilla tuntuu olevan oikea käsillä tekemisen vimma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti